Huh. Olipas intensiivinen seminaari! Melkein joka päivä neljä 90 minuutin luentoa, keskustelua, kysymyksiä ja erilaisia pulmallisia EU:hun liittyviä kysymyksiä. Omiksi suosikeiksini jäivät ehdottomasti luento Euroopan unionin alueen journalismista ja sen haasteista. Lisäksi viimeisenä päivänä Financial Times Moscown toimittaja piti meille luennon länsimaisesta journalismista Venäjällä. Toimittaja oli aiemmin työskennellyt useamman vuoden Kiinassa toimittajana, mutta oli kyllästynyt Kiinaan niin erilaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntarakenteeseen, jota on vaikea ymmärtää. Lisäksi hän puhui muun muassa siitä, miten hän ja hänen kollegansa ovat nähneet venäläiset joukot Ukrainassa.
Tosiaan, seminaarin alussa tervetuliaispuheita oli kuvaamassa nuori toimittaja videokameran kanssa, joka olisi halunnut seurata mukana ilmeisesti koko viikon seminaariamme. Seminaari oli kuitenkin suljettu tilaisuus, sillä sen osallistujaksi piti hakea netissä kirjallisesti. Hakemuksia tuli noin 140 joista vain 40 parasta pääsi mukaan. Lisäksi tilaisuus oli suljettu, jotta saisimme rauhassa keskittyä ja osallistua omina itsenämme keskusteluun, joten nuorta toimittajaa pyydettiin poistumaan.
Ilmeisesti tämä toimittaja otti tästä herneet nenäänsä ja ilmestyi hotellillemme jonkun ystävänsä kanssa mieltään osoittamaan isojen plakaattien kanssa: "Euroopan unioni, Älkää opettako meitä!!!". Lisäksi seminaarin jälkeen muut osallistujat löysivät Kostroman kaupungilta seiniin liimattuja varoituslappuja, joiden sisältö kuului jota kuinkin näin:
"Muistatko mitä tapahtui Ukrainassa? Nyt "HE" ovat tulleet jo Kostromaan!! Ensin HE hymyilevät ystävällisesti sinulle, ojentavat sinulle erilaisia flaiereita, pian he provosoivat poliisia ja uhraavat yhden omistaan poliisille, sitten he rikkovat ikkunoita, varastavat, raiskaavat ja tappavat! Muista Ukrainaa, jossa nyt TAPETAAN ihmisiä!"
Venäläiset osallistujat reagoivat tähän kaikkeen hämmentyen ja ehkä vähän nolostuen. Heidän mielestään seminaari on kaikin puolin ok, ja he sanoivat, että käy jopa sääliksi noita mielensä osoittajia, kun eivät tiedä oikein mistään mitään. Näytin palattuani Pietariin venäläiselle kaverilleni kuvia näistä liimatuista lapuista eikä hän voinut uskoa silmiään. Totesi vain, että hulluja ovat. Itse en olisi voinut kuvitella noin käyvän, koska yleisesti ottaen venäläiset eivät ole vihamielisiä millään tasolla ulkomaalaisille, vaan kaiken ajatellaan olevan enemmänkin poliitikkojen vika.
Että sellaista. Millä tavalla seminaari liittyi sitten työharjoitteluuni? Työtehtäväni oli ottaa osaa seminaariin ja edustaa Euroopan unionin kansalaista. Lisäksi toimin seminaarin valokuvaajana loppuviikon, ja otin muun muassa viralliset diplominjako-kuvat ja niin edelleen. Nyt olen 17 km päässä Pietarista Bridge It -seminaarissa 8 päivää, joista kerron seuraavassa postauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti