Heinäkuu vaihtui elokuuksi, ja sehän tarkoitti sitä, että oli aika alkaa miettiä tosissaan Bridge It-projektiamme, jonka todellinen työstämisseminaari alkaisi elokuun 22. päivä Viron Tarttossa. Sovimme työparini Nastjan kanssa ensimmäisen suunnittelupalaverin jo heinäkuun lopulle, jossa käsittelimme niitä asioita, mitä oli pyydetty Bridge It-ohjaajien toimesta. Elokuun tehtäväksi oli annettu kohderyhmän tutkiminen, aiempien saman aiheen tutkimuksiin perehtyminen sekä henkilökohtainen keskustelu kohderyhmän edustajien tai oman kaupungin samaan aiheeseen liittyvän tahon kanssa. Ohjaajat siis halusivat meidän näkevän valitsemamme "ongelman" todellinen tilanne, ja löytävän asian ytimen. Kertauksen vuoksi vielä, että meidän valitsema ongelma on siis nuorten sosiaalisen median käyttö ja sosiaalisessa mediassa kasvavat paineet ja itsetunto-ongelmat.
Perustimme Nastjan kanssa sosiaalisen mediaan oman yhteisön, joka tulisi toimimaan projektin virallisena sivuna. Lisäksi loimme suomeksi ja venäjäksi kyselylomakkeen, jota aloittaisimme heti kuin vain mahdollista levittämään kohderyhmän vastattavaksi. Lisäksi sovimme toisen tapaamisen eräälle sisäpihalle, jotta voisimme ottaa logo-kuvat projektillemme. Ja tältähänne näyttävät:
Bridge It-ohjaajilta tuli lisäksi viestiä, että saisimme pyytää Tartton seminaariin jonkun kohderyhmänä edustajan omalta paikkakunnalta, tai kaverivetäjän, jos olimme sellaisen löytänyt. Yrityksistä huolimatta en saanut ketään, sillä tuntuu, että kaikilla on juuri tähän aikaan koulua, perhejuhlia tai töitä. Viestissä oli myös henkilökohtaista palautetta, esimerkiksi, meitä pyydettiin vielä kaventamaan kohderyhmäänsä ja miettimään tarkemmin, miten saisimme projektiin osallistuvat kohderyhmäläiset tekemään itse projektia, eikö vain niin, että me teemme heille kaiken valmiiksi.
Olen saanut Joensuusta jo 80 henkilöä vastaamaan kyselylomakkeeseemme ja pian alan selvittelemään tiloja Nuorisotoimelta tapaamisten vetämiseen. Aikamoista haipakkaa ollut, kun on tämä projekti koko ajan mielessä, pian koittava poislähtö Pietarista, matkajärjestelyt, suomalaisia vieraita, syksyn tanssituntien suunnittelua sekä harjoittelupaikassa vielä lisätöitä tämän lisäksi. Urakkaa on helpottanut se, että pomo ja muut freelance-työtekijät ovat työmatkoilla, joten periaatteessa kukaan ei ole antamassa uusia tehtäviä, vaan olen voinut hioa näitä vanhoja. Seuraavassa postauksessa kerron, miten olen kokenut pomon työmatkalla olon, sillä tuntuu, että kaikki täällä ottavat rennosti, kun kukaan ei ole valvomassa... Ensikertaan siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti