TOP 2 kysymykset venäläisiltä

Aina, kun olen ollut Venajalla pidemman aikaa, venalaiset ovat kysyvat minulta lahes samoja asioita joka kerta. Talla kertaa, kuitenkin kaksi kysymysta on noussut selkeasti kaikista suosituimmiksi:

1. "Kuinka aviomiehesi paasti sinut tanne nain pitkaksi aikaa?"

Tahan vastaan aina samalla tavalla: Uravalintani venajan kielen parissa on sellainen, etta minun on lahes pakko viettaa pidempiakin aikoja taalla silloin talloin. Miten muuten oppisin puhumana kielta taysin, kuin oleilemalla itse kyseisen kielen maassa, jossa kaikki ymparillani puhuvat tata kielta? Eihan tama erossa olo mukavaa ole, mutta aviomieheni tietaa miten arvokkaita kokemuksia taalta saan ja on onnellinen puolestani, etta minulle tulee vastaan tallaisia mahdollisuuksia.

Lisaksi taman kysymyksen jalkeen on seurannut muun muassa tallainen puoliksi vitsilla heitetty jatkokysymys: 

"Mita jos poissaolosi aikana miehesi loytaa jonkun muun naisen, jonkun toisen Lindan??"

Tassa vaiheessa mietin aina, etta ei kai me nyt naimisiin oltaisi menty, jos emme kokisi olevamme toisillemme ne loppuelaman oikeat, ja etta luottamusta ei olisi sen vertaa, etta tuollaisia epailyksia heraisi, kun toinen ei ole lasna muutamaan kuukauteen.

Tassa paalle 10 vuoden venajan opiskelun aikana, olen huomannut, etta avioliitto on kokenut Venajalla jonkinlaisen inflaation. Ensinnakin venalaiset menevat monesti hyvin nuorena naimisiin, verrattuna suomalaisiin. Lisaksi Venajalla mielestani on olemassa jollakin asteella yleinen kasitys, etta avioliitto ei monestikaan ole elinikainen. Siksi sen solmiminen ei ole taalla niin suuri askel, kuin esimerkiksi Suomessa. Esimerkiksi viime vuonna, kun olin taalla ja toin haakutsukortit ja selitin innoissani kuinka pappi vihkii meidat kirkossa, tuttava perheeni aiti (leski, ja ollut selvittelemassa vaikka minkalaisia tuttaviensa eroprosesseja) reagoi kysymalla hieman ivallisesti "..ja sitten olette yhdessa koko loppuelamanne, niinko??". Olen myos kuullut toiselta tutultani, etta jotkut nuoret parit paattavat jarjestaa haat, koska ovat rahapulassa ja toivovat sitten kaikilta vierailta lahjat rahana.

2. "Miksi aloit opiskelemaan juuri Venajan ja paatit tulla tanne?"

Tahan on vaikea loytaa yksiselitteista vastausta. Alunperin aloin opiskelemaan venajaa vain siksi, etta 10-vuotiaana koululaisena vaihdoin Ita-Suomen suomalais-venalaiseen kouluun, koska siella paasi luokkaretkille ulkomaille, eli Pietariin ja Moskovaan Venajalle. Seiska- ja kasiluokalla venajan kieli ei voinut vahempaa kiinnostaa ja se oli suorastaan pakkopullaa. Paatin kuitenkin jatkaa suomalais-venalaista koulua, heidan lukioonsa ja lopulta lukiossa lahdin vaihto-oppilaaksi tanne Pietariin kolmeksi kuukaudeksi. Vaihdon aikana kielitaitoni syveni nopeasti ja huomasin olevani aika hyva venajassa. Huomasin myos, etta siita oli tullut todellinen etu tyonhaussa ja kansainvalisyyteen liittyvissa tapahtumissa ja asioissa. Lopulta paadyin yliopistoon opiskelemaan sita paa-aineenani. 

Lyhyesti sanottuna, kerron venajan kielen olevan erittain hyodyllinen Suomessa, mutta vaikka Venaja on naapurimaamme, tiedamme siita hyvin vahan. Esimerkiksi suurin osa suomalaisista osaa englantia ja ruotsia, mutta ei venajaa. Lisaksi monet eivat ole kayneet Venajalla kertaakaan, tai jos ovat niin pelkastaan tankkaamassa rajalla. Tama yleensa johtaa jatkokysymyksiin, kuten "mita Suomen mediassa puhutaan Venajasta?" ja "Miten suomalaiset yleisesti suhtautuvat Venajaan ja venalaisiin?". Lopulta keskustelu paattyy ajankohtaisiin aiheisiin, kuten Ukrainaan ja Krimin Venajaan liittymiseen ja niin edelleen.

Tassa hieman kulttuuriin liittyvia ajatuksiani. Seuraavassa postauksessa kerron jalleen viimeaikaisista tyotehtavistani ja tulevasta tyomatkastani :)